Home Eurooppa Ystäväkirja – milloin rakastuin Ranskaan?

Ystäväkirja – milloin rakastuin Ranskaan?

by Timo Hirvonen
ystäväkirja
Tarinoiden taival:FacebooktwittermailFacebooktwittermail

Milloin rakastuin Ranskaan? Mikä tarina johti meidät osa-aikaisiksi ranskalaisiksi? Se ja monta muuta tarinaa löytyy tästä ulkosuomalaisten ystävähaasteesta!

20190918-175955-FR

Ystäväkirja ulkosuomalaisille on haaste, jossa tutustutaan blogien takana olevien ihmisten elämään ja arvoihin! Me emme vielä ole virallisesti ulkosuomalaisia, mutta kuukauden päästä alkaa osavuotinen asuminen Ranskassa. Siksipä rohkenen vastata Matkakuume.net -blogin Gian haasteeseen. Tässä löytyy siis oma tarinani, jonka haluan aloittaa kertomalla hetkestä, jolloin rakastuin Ranskaan.

20110709-112534-FR

Isojen tyttöjen ollessa pieniä tapasimme viettää kesät Euroopassa autolomaillen. Useimmiten matkat suuntautuivat vuorotellen Espanjaan, Ranskaan, Italiaan ja Sveitsiin. Tässä yläpuolen kuvassa olemme käymässä noin kymmenen vuotta sitten Loiren laaksossa upeassa Chambordin linnassa. Laura oli 3 ja Emma 2 vuotta. Olemme ajaneet edelliseltä taloltamme kohti seuraavaa Loiren laakson majapaikkaa vai oliko kyseessä peräti Normandia. Reissut alkavat jo sekoittua mielessäni suloiseksi sekamelskaksi.

No mutta, olimme siis ajaneet useita tunteja ja välillä jopa vähän eksyneet matkalla. Usko alkoi melkein jo loppumaan Chambordin tilusten ja metsän keskellä. Vihdoin iltamyöhällä kurvasimme grandiöösan Chambordin linnan edessä olevan entisen linnavoudin kartanon ja nykyisen sievän pikku hotellin eteen. Lapset itkivät jo nälkää ja väsyä. Me aikuiset olimme rättiväsyneitä. Respassa ilmoittautuessa madame ilmoitti, että keittiö oli jo ehtinyt mennä kiinni eikä mitään muita ravintoloita tai kauppoja ollut kymmenien kilometrien läheisyydessä auki. Voi itku.

Kasvojemme ilme näytti varsin lyödyiltä, jolloin madame sanoi nopeasti, että kyllä asiat saadaan järjestymään, ei huolta. Herrasväki on hyvä ja nousee vinttikerroksen huoneistoon hoitamaan lapsia ja pesulle. Hän kyllä hoitaa meille jotain pientä syötävää. Huojentuneina kipusimme vintille. Kylvyn jälkeen, puhtaat yövaatteet päällä elämä näytti jo paljon valoisammalta. Pian rouva koputti oveen ja toi meille kukkurallisen tarjottimen täynnä maalaissalaattia kinkulla ja kananmunilla, hedelmiä ja vielä palan painikkeeksi paikallista roseeta. En tiedä, mikä lämmitti eniten: matka surkeudesta onnenkukkuloille, Chambordin linnan upeat puitteet iltavalaistuksessa, asioiden järjestyminen, ihanan ihanan herkullinen ruoka ja viinin tuoma raukeus kehossa vaiko sitten kuitenkin äidillinen vieraanvaraisuus ja lämpö, mikä ranskalaisesta madamesta huokui. Yhtä kaikki, tämä tarina on aina mielessäni, kun mietin suhdettani Ranskaan ja hetkeä, jolloin Ranska solahti sydämeeni.

Mennään seuraavaksi siihen ystäväkirjahaasteeseen.

20090713-212131-FR

Bloginimeni tarina

Tarinoiden taival syntyi maailmanympärimatkamme kynnyksellä. Halusimme jakaa tarinat maailmalta perheemme ja ystäviemme kanssa. Tahdoimme inspiroida muita lapsiperheitä matkustamaan ja jakaa matkainspiraatiota. Sittemmin matkablogissa on tullut käsiteltyä matkustamisen lisäksi muitakin teemoja ja meidän elämää.

20190728-184956-FR

Perusjuttuja

Siviilisäätyni:

Olen naimisissa ja vieläpä erittäin onnellisesti. Viimeksi tätä tuli mietittyä, kun kaivelimme varaston uumenista kopiota avioliittotodistuksestamme. Avioliittotodistus ja siviilisäätytodistus vaadittiin Ranskan kotimme ostoprosessin byrokratiaa varten, joten viime viikkoina olemme todistaneet Ranskan viranomaisille, että olemme naimisissa ja vieläpä keskenämme. Täytyy kyllä nostaa hattua Ranskan perusteellisuudelle ja todistusten tärkeydelle.

Livahdimme 17 vuotta sitten salaa naimisiin Dominikaanisessa tasavallassa. Avioliittotodistus eli certificado de matrimonio on siksi espanjaksi. Suomessa järjestimme lähimmille perheenjäsenille toiset juhlat ja Johanneksen kirkossa avioliiton siunauksen.

ystäväkirja

Asumismuotoni:

Suomessa asun rakkaassa vaaleansinisessä puutalossa esikaupunkialueella. Parasta kodissamme ovat takka, pihan omenapuu ja iso terassi, jossa on tilaa makoilla maailmanympärimatkalta roudaamassamme riippumatossa.

Toinen koti meillä on Ranskan Cannesissa. Tarkoitus on etäillä noin 4-5 kuukautta vuodesta hieman eri kokoonpanoilla, kunhan kerrostalokolmiomme kuukausia kestävä asuntokauppa on finaalissa. Timon on vaikeampi irrottautua töistä ja isojen tyttöjen koulu- ja harrastuskuvioiden etäily on vielä vaiheessa. Varmaa on kuitenkin, että Hanna ja minä vietämme Ranskassa ison osan vuodesta.

20190730-134255-FR

Ammattini:

Olen yrittäjä ja viihdyn todella hyvin työssäni. Saan vaihtaa tittelihattua yrityksen johtamisesta, taloudesta ja myynnistä viestinnän ja johdon konsultiksi ja myyjästä markkinoijaksi. Tylsiä päiviä ei ole.

Työpaikka:

Viestintätoimistossa mahtavien osaajien ja ammattilaisten kanssa. Jaamme yhteiset arvot ja muutamme maailmaa viestinnällä. Meillä on töissä hauskaa yhdessä!

Kiinalainen horoskooppini:

En tiedä. Nämä horoskooppiasiat eivät ole minulle tärkeitä.

Harrastukset:

Harrastuksia on tosi paljon, koska innostun hyvin helposti. Matkan varrella on tullut kokeiltua kaikenlaisia juttuja, kuten maantiepyöräilyä Team Rynkebyn tiimissä Pariisiin, lenkkeilyä, joogaa ja maalaamista.

Matkustaminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen on kulkenut mukanani aina. Rakkaus Ranskaan on vienyt meidät ostamaan Cannesista asunnon, joten Ranskan kulttuuriin tulemme perehtymään enemmän ja enemmän. Ranskan kieltä harjoittelen kotona omatoimisesti pari tuntia viikossa. Hidastahan se on, mutta kieli on avain kulttuuriin. Siksi vaikkapa Ranskassa viehättää ylpeys siitä, että sama ravintola on ollut pystyssä 1800-luvulta lähtien samassa paikassa ja samalla identiteetillä.

Matkustamisessa parasta on se, että monia itselle tärkeitä juttuja voi kokea matkoilla. Ruoka- ja viinielämykset, estetiikasta nauttiminen arkkitehtuurin, kulttuurin tai taiteen muodossa sekä urheilu tuovat elämään uusia ajatuksia ja kehittävät meitä ihmisinä.

20191025-131629-FI

Matkablogin kirjoittamainen vie tosi monta tuntia viikossa, joten eiköhän sitä harrastukseksi voi sanoa. Blogin kautta valokuvaaminen on tullut tärkeäksi osaksi bloggaamisen oppipolkua. Valokuvien sommittelu ja kuvakulmien miettiminen ovat harrastus, josta nautin, vaikka itse tekninen puoli ontuukin aika pahasti.

Baletti on ollut tärkeä osa elämääni jo puolitoista vuotta. Baletin haastavuuden kautta mukaan ovat tulleet myös pilates, floorbarre, voimaharjoittelu ja syvävenyttely, jotka ovat välttämättömiä baletissa etenemiselle. Baletti on yhtä aikaa tuskaisen vaikeaa ja erittäin nautinnollista taidetta ja läsnäoloa. Yritän olla nöyrä ja olla vertaamatta itseäni muihin, mikä on kamalan vaikeaa.

Baletti kiehtoo sen paradoksaalisuudenkin vuoksi. Liikkeissä pyritään tavallaan pikkutarkkaan perfektionismiin, mutta mikään ei koskaan voi olla täydellistä. Aina voi tehdä paremmin, koska aina voi eläytyä ja tuntea sielukkaammin. Baletissa olemme matkalla, koska täydellisyyttä ei ole olemassa. On vain matka eteenpäin. Tuntuu lohduttavalta ajatella, että baletin tanssimista voi aina jatkaa ja siinä voi aina kehittyä vaikkei jalka enää 80-vuotiaana taipuisi juurikaan.

20190719-182637-GB

Syvällistä

Periaatteet:

Omat arvoni ovat oppiminen, rohkeus ja onni. Elän näiden periaatteiden mukaisesti ja olen sinut itseni ja elämäni kanssa.

Olen kiitollinen jokaisesta päivästä. Jokainen eletty vuosi on voitto ja ilon aihe. Arvostan aikaa ja olen kitsaampi ajastani. Annan sitä vain tärkeämmille. Eräs ystäväni sanoi, ettei tee töitä kusipäiden kanssa. Vielä vähemmän annan aikaa sellaisille vapaa-ajalla. Minustakin se on hyvä periaate eikä sellaisten kanssa onneksi ole tarvinnut olla juurikaan tekemisissä.

20191115-113403-FR

Pohdin:

Pohdin paljon omaa ja perheeni elämää, valintoja ja arkea. Pohtiminen liittyy ihan arjen pyörittämiseen, mutta myös tulevaisuuteen. Lasten asioita tulee mietittyä paljon.

Töissä pohdin paljon tulevaisuutta ja sitä mihin ja miten viestintä, markkinointi, johtaminen kehittyvät. Pohdin myös henkilöstön hyvinvointia ja yrityksen johtamiseen liittyviä asioita.

Viime aikoina ajatukset ovat pyörineet paljon myös Ranskan kotiimme liittyvissä viranomaisasioissa, lentojen järkkäilyissä sekä työn sisällön tasapainoilussa Suomen ja Ranskan välillä.

20191115-113513-FR

Vihaan/halveksin:

Viha on todella vahva sana, jota en juurikaan käytä. Ehkä lähimpänä vihaa on ihmiset, jotka tekevät lapsille ja heikommilleen tieten tahtoen pahaa. Halveksin kuitenkin välinpitämättömyyttä ja vihan lietsomista esimerkiksi populismin keinoin.

Pyrin:

Pyrin olemaan parempi versio itsestäni kuin mitä eilen olin. Pyrin kehittymään ja nauttimaan tästä matkasta nimeltä elämä. Pyrin tuomaan ympärilleni hyvää.

Rakastan:

Rakastan Timoa, Emmaa, Lauraa ja Hannaa. Rakastan lähiperhettäni ja ystäviäni. Rakastan matkustamista, kulttuuria ja kauneutta. Rakastan elää.

20190730-114725-FR

Haaveilen eniten:

Haaveilen työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Haaveilen pian toteutuvasta etätyöstä Ranskassa. Haaveilen auringosta, kesästä ja siitä, että oppisin tanssimaan balettia.

Tarvitsen:

Tarvitsen perhettäni ja ystäviäni. Tarvitsen aivojen ja kehon käyttöä haastavalla ja kehittävällä tavalla eli työtä ja urheilua. Tarvitsen paljon unta ja hyvää ruokaa.

Pelkään:

Pelkään, että joku rakas ja läheinen ihminen sairastuu tai menehtyy. Pelkään myös sitä, mihin maailman poliittinen ilmapiiri on menossa.

Kaipaan:

Kaipaan aurinkoa. Kaipaan vähemmän ärsykkeitä ja digitaalisia välineitä.

Murehdin:

Murehdin asioista, joihin en useinkaan voi vaikuttaa.

Kerään:

Kerään hyviä kokemuksia. Ajattelematta myös kirjoja on tullut keräiltyä, vaikka kuuntelenkin niitä paljon myös ääniversioina. Lukemisesta on tullut tärkeää työkavereiden ja ystävien innostamana. Rakastan kirjoja myös fyysisinä esineinä. Diginä edes Hesari ei ole sama asia kuin paperinen jaettu versio aamiaispöydässä sunnuntaina.

20190718-214411-FR

Lempi-

Värini: vaaleansininen

Vuodenaika: kesä

Eläin: Taidan olla vähän tylsä, mutta kyllä se eläin kissa on.

Kirja:
Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin.

Elokuva:
Voi ei. Tämä on vaikea. Unohdan kaikki leffat aina. Voin katsoa elokuvat aina uusina kokemuksina. Yleisesti ottaen tykkään paljon historiallisista kuvauksista ja indie-tyyppisistä elokuvista. Pedro Almodóvarin elokuvat ovat herättäneet ajatuksia. Ehkäpä Cannesin filmifestarit tänä keväänä saavat uuden innostuksen laatufilmien katsomiselle. Olemme pari vuorokautta filmifestivaalien aikaan Cannesin glamuurista nauttimassa.

Musiikkilaji:
Eniten kuuntelen R&B’ta, jazzia ja hiphoppia.

Numero:
Ei mulla ole mitään numeroa. Ehkä vaikka numero kolme tyttärien kunniaksi.

Asia minussa:
Elämänmyönteisyys ja se, että suhtaudun asioihin positiivisesti. Kaikki on mahdollista.

Ruoka:
Risotto sen monissa muodoissa.

Juoma:
Blanc de Blanc shampanja. Pidän erityisesti shampanjoista Ruinart, Billecart-Salmon ja Paul Etienne Saint Germain.

20190722-193621-FR

Lomakohde:
Ranskahan se taitaa olla.

Tuoksu:
Laventeli.

Kasvi:
Oliivipuu tai pioni.

Säätila:
Kesä. Rakastan valoa ja lämpöä.

20190717-181259-FR

Tapa viettää vapaailta:
Talvisin kotona, lapset ja mies kainalossa, leffaa, takkaa ja hyvää ruokaa. Kesällä ulkona ja ulkomailla. Useimmiten perheen ja ystävien kanssa.

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista?
Kaikki ovat yhtä tärkeitä!

Onko sinulla salaisuuksia?
Tottakai!

Onko sinulla valkolakkia?
Kyllä vain!

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?
Otin napalävistyksen parikymppisenä vaihdossa Saksassa. Kävimme Luxenbourgissa päiväreissulla ja päätimme siellä hetken mielijohteessa ottaa lävistykset ystävien kanssa. En ole katunut.

Mitä tilaat baarissa?

Shampanjaa tai punaviiniä.

Poltatko tupakkaa?

En todellakaan. Kuubassa pössyttelimme sikareita pari kertaa tiloilla kohteliaisuudesta. Tupakasta tulee ihan hirmuisen huono olo. Kyllä ne paheet ovat shampanja ja suklaa.

20190917-211123-FR

Omistatko eläimiä?

En omista. Olisi ihanaa, jos olisi kissa tai koira. Se vaan ei koskaan tule onnistumaan perheemme allergioiden ja matkustelun takia.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä?

Kyllä on. Heitä ei ole monta, mutta kaikki ovat sitäkin tärkeämpiä. Timo on silti paras ystäväni.

Mitä muuttaisit itsessäsi?
Periaatteessa en muuttaisi mitään, mutta ottaisin todella mielelläni tuntoaistin takaisin toiseen reiteen, osaan selkääni ja rintaani. Kirurgi poikkasi tuntohermot leikkauksessa. Toisaalta nämäkin “arvet” ovat osa kasvutarinaani. Olen kiitollinen vahvasta ja sitkeästä kehostani.

20100718-114225-FR

Kerro jotain siitä…

Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi:
Vuonna 2010 olimme Timon kanssa vähän päälle kolmikymppisiä, jotka elivät hyvin elämäntäyteistä lapsiperhearkea. Emma oli kolme ja Laura neljä vuotta. Tytöt olivat pieniä, joten muistan rakastaneeni nelipäiväistä työviikkoa yli kaiken, jolloin viikonloppuun laskeutuminen alkoi jo torstaina. 2010 kiireisimmät vauvavuodet olivat jo ohi ja elämää rytmittivät muumimaailmat, linnanmäet, risteilyt ja mökkeilyt eri puolilla Suomea. Tytöt olivat mitä parhaassa puuhaiässä, mikä oli hauskaa, mutta myös uuvuttavaa.

20090709-174053-FR

Viimeksi koit romanttisen hetken:
Tätä tapahtuu joka päivä. Romanttisen hetken ei tarvitse olla kynttiläillallinen. Tänään se hetki oli, kun Timo hoiti molempien isojen tyttöjen harrastukset ja antoi minun nukkua Hannan kanssa siihen asti, kun nukutti. Lähtiessään tyttöjen kanssa aamulla, hän suukotti ja kuiskasi, että aamiainen on laitettu valmiiksi. Että mä rakastan sitä miestä. Ihaninta on toisen huomioon ottaminen.

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla:
Voi tätäkin tapahtuu joka päivä. Hassuttelemme Hannan kanssa tosi paljon. Hänet on tosi helppo saada nauramaan. Hannan nauru helkkyy kuin itse onni. Jos saisin pullotettua tuota naurua, olisi se ihan parhain eau de toilette ever.

Joku kehuu sinua taitavaksi:
Kollega töissä eilen.

Teet itsellesi lounasta:
Ööh, en muista. En oikeastaan enää koskaan tee ruokaa itse. Timo tekee meidän kaikki ruoat ja töissä syön ulkona. Tiedän, olen tosi hemmoteltu.

20160614-133951-AU

Sinulla viimeksi oli kotoisa olo:
Juuri nyt lauantai-iltana. Timo katsoo Manchester United ja Norwich -fudismatsia vieressäni, takassa roihuaa tuli. Itse juon cappucinoa villasukat jalassa. Hanna leikkii Frozenia.

Lausut kehuja:
Kehun jotain ihmistä joka päivä. Tänään viimeksi sanoin Lauralle, että olin tosi ylpeä hänestä, kun on jaksanut tsempata päivän fudismatsissa tosi hienosti.

Viimeksi luit jotakin syvällistä:
Sain ystävältäni lainaksi Lucia Berlinin novellikirjan nimeltä Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. Siinä on kohta, joka herätti ajattelemaan, ajattelenko samoin vai en: ”Olen oppinut paljon. Tiedän, että on paljon sellaista, minkä pitää muuttua. Mutta se on niiden ihmisten taistelu – ei minun.”

Biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi:
Eva ja Manun ”There’s nobody like you”. Kuulin sen pari päivää sitten ja se oli voimabiisini sairastuessani. Erityisesti seuraava säkeistö koskettaa edelleen, koska pääsen siinä suoraan tunteisiin, joita silloin koin.

Love, love like you’ve never loved
Sing, like no one is listening
Live like there is no tomorrow
Dance, dance with me
We’re gonna live up in the stars
We’re gonna go back to the start!

Heitän eteenpäin haasteen Tarinoita maailmalta -blogin Annikalle. Hän käsittelee kestävää matkailua ja aktiivilomailua Kanadasta käsin!

20190714-141735-GB

You may also like

Leave a Comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.