Aurinko sukeltaa vaaleanpunaisena meren kylmään syleilyyn. Kiedon sormet tiukemmin höyryävän teemukin ympärille ja vedän pipoa korville. Usva vyöryy hitaasti veden pintaa rantaa kohden kuin Hitchcockin elokuvissa. Tuulen humina sekoittuu aaltojen tasaisiin tyrskähdyksiin.
Uusi-Seelanti ja sen luonto kuvaavat hyvin suomalaista sielunmaisemaa. Luonto, oma tila ja hiljaisuus tuntuvat kovin tutuilta. Jotain samaa tunnetta on seistä kesämökin laiturilla ja ihailla peilityyntä järveä kuikan huutaessa. Ehkäpä siksi mieleni palaa niin usein Uuteen-Seelantiin ja erityisesti eteläsaaren luontoon.
Kuvia Kaikouran luonnosta
Patikoiden katsomaan Ohau vesiputouksen pikku hylkeitä
Patikointi Ohaun vesiputoukselle ei kestä kuin kymmenisen minuuttia ja samalla pääsee ihmettelemään hassuja pikku hylkeitä, jotka pomppivat ylöspäin puronvartta pitkin ja pian taas takaisin mereen. Uiskentelevien vauvahylkeiden ilo ja leikit ovat hauskaa katsottavaa. Hylkeiden innostus tarttuu myös meidän tyttöihin, jotka bongailevat pikku ystäviä vesiputouksen lisäksi puiden ja kivien takaa.
Valasbongausta Kaikouran taivaalla
Miltä tuntuu nähdä lintuperspektiivistä useita valaita haukkaamassa happea Kaikouran rannan läheisyydessä? Kovin pieneltä, kuuluu vastaus. Hanna nukahtaa potkurikoneen hyrinään ja keinuntaan, joten meillä muilla on aikaa ihailla alla olevan laivan pituisia ja suurempiakin valaita. Valaat suihkuttavat vettä ja uivat pinnassa muutaman minuutin ennen kuin sukeltavat pyrstö ylväästi ojossa takaisin syvyyksiin.
Faktatietoa Kaikouran nähtävyyksistä ja asuntoautomatkailusta löytyy alla olevista postauksistamme:
Tee nämä 5 asiaa Kaikourassa.
Matkailuauto Uudessa-Seelannissa. Näin onnistut.